Palashampoota jälleen

Kokeiluni pärjätä kokonaan ilman shampoota oli osaltaan menestys, kyllä, mutta osaltaan ei sit kuitenkaan. Perisuomalainen hiustyyppini (eli ohut, liukas, harmaa ja vielä lisäksi määrällisesti vähäinen) ei hennauksesta huolimatta jaksanut olla elinvoimaisen oloinen ilman pesua. Se oli ja pysyi vähän likaisen näköisenä ellen käynyt suihkussa huljuttamassa sitä joka päivä. Vaikka tykkäänkin suihkusta ja varsinkin suihkussa maleksimisesta, niin ihan NIIN paljon en silti vedenjuoksutuksesta tykkää. Eikä kyllä tykkää ihonikaan, vaikka täällä on sentään vähän hellempi vesi miun nahalle kun mitä Joensuussa oli (sai välillä melkein kieriä rasvassa suihkun jälkeen sielä :O vanhat putket ja vaikka mitä).

Ehkä jos olisi lyhyet hiukset, niin toimisi paremmin mutta minoon aina inhonnut lyhyitä hiuksia mulla, kun se näyttää jo sit siltä kun ei ois hiuksia ollenkaan =.= Nää vaan on niin ohuet ja näitä vaan on niin vähän.

Ostinpa sitten kehäkukkashampoota jälleen. Sellaisen normaaleille hiuksille tarkoitetun. Ihan vähän huomaan että päänahkaa kutittaa (ei tosin sen enempää kun muutakaan ihoa.. sillain sieltä täältä sillon tällön) ja latvus on nyt vähän kuivempi, mutta hiukset on taas ilmavat eikä glimppiinny kun ovat puhtaat. Sähköset toki ovat pesun jälkeen samana päivänä ja nyt talvella takkuuntuvat herkemmin, mutta ne on niin liukkaat että niille ei tarvii kun näyttää harjaa niin ne on taas ojossa ;) Tällä siis eteenpäin nyt. Katotaan jos joskus kokeilen shampoottomuutta uudelleen.

Miehelle sen sijaan shampoottomuus sopii hyvin. Pitkät kiharat hiukset joita on Paljon, niin nepä ei tosta vaan ala glimppiintymäänkään. Vahvatkin kun mitkä ö.ö Oikein totaalisen ihanat ö.ö Niitä pestään kerran kuukaudessa-parissa sitruuna-laventeli-vedellä, mistä kerroinkin jo edellisessä aiheeseen liittyvässä postauksessa ja hyvin toimii.