D-vitamiini - aurinkoenergiaa

Jälleen suomalaisille ajankohtainen asia, D-vitamiini, on tänä vuonna (2009) entistä enemmän otsikoissa kahdesta syystä. Sen suosituksia suositellaan nostettavaksi rajusti ja se suojaa kehoa sairauksilta. Myös sikainfluenssalta siis. Ajattelin tehdä pienen muistiinpanon aiheesta, koska suomalaiset kuuluvat siihen porukkaan, joka kroonisesti kärsii D-vitamiinin puutteesta. Osa myös kesäisin.



Perustiedot

D-vitamiini on rasvaliukoinen, eli sen kanssa pitää nauttia jotain rasvaista. Öljyt siis kunniaan. D-vitamiinia on kahta laatua; D3 ja D2. Eläinkunnasta ja auringosta (UVB-säteilyn vaikutus iholla) saa D3-vitamiinia ja kasveista ja joistain sienistä D2-vitamiinia. D3 on tärkeämpi kuin D2, vaikka molempia tarvitaan.

D-vitamiinin perustehtävä on pitää veren kalsium- ja fosfaattipitoisuudet oikeina parantamalla niiden imeytymistä ja auttamalla kalsiumia kiinnittymään luustoon. Kuitenkin, kun katsoo mitä hyötyjä siitä on, niin tehtäviä on varmaan vähän enemmänkin.



Puute ja hyödyt

Lapsilla D-vitamiinin puute aiheuttaa kasvun ja motorisen kehityksen häiriintymistä, ruokahaluttomuutta, heikkoutta ja infektioalttiutta. Riisitautiin (D-vitamiinin puutteen oireyhtymä) liittyy epämuodostumia pitkien luiden ja kallon alueella. Tämä on kuitenkin nykyään harvinaista, vaikkakin mahdollista.

D-vitamiinin puute heikentää kalsiumin imeytymistä, mikä edesauttaa osteoporoosia ja etenkin vanhuksilla myös osteomalasiaa, eli luuston pehmenemistä ja murtumisherkkyyttä.

D-vitamiini ylläpitää immuniteettia ja estää autoimmuunisairauksia, kuten reumatauteja, tulehduksellisia suolistosairauksia, ykköstyypin diabetesta (ja mahdollisesti myös kakkosta) ja MS-tautia. D-vitamiini auttaa estämään myös syöpää. Erityisesti rinta-, eturauhas- ja paksusuolisyöpiä. Erkki Antila toteaa monien syöpätutkimusten osoittavan, että D-vitamiinilla on erittäin tärkeä rooli sekä paksusuolisyövän että rintasyövän torjunnassa. Molempien syöpätyyppien esiintyvyys on tutkimuksissa jopa puolittunut niillä, joilla D-vitamiinin saanti on ollut tuntuvasti nykyisiä suomalaisia suosituksia korkeampi.

D-vitamiini torjuu myös tuberkuloosia, influenssaa, talvimasennusta, kevätväsymystä, korkeaa verenpainetta, kroonista kipua ja jopa PMS-oireita.



Kuinka paljon tarvitaan, mikä on liikaa

Nykyiset, eli vanhat, suositukset suomessa on alle 10 µg/päivä, mutta sen on todettu useissa tutkimuksissa olevan vielä aivan liian vähän. Tutkijoiden mukaan tarve onkin noin 25-50 µg/päivässä, ellei vielä enemmänkin riippuen henkilön lääkityksestä tai muista D-vitamiinin imeytymistä mahdollisesti haittaavista tekijöistä tai sen kulutusta lisäävistä tekijöistä.

D-vitamiinia voi saada myös liikaa, mutta yliannostus tulee vasta erittäin suurilla annoksilla (yli 1,2 mg/vrk) ja on melko harvinaista. Oireita ovat pahoinvointi, päänsärky, voimakas janon tunne, pyörtyily, silmien kirvely ja kutina. Hoidoksi riittää auringossa oleskelun välttäminen.




Mistä sitä saa

Aurinko on paras D-vitamiinin lähde. Suomessa siitä voi tosin olla puutetta kesälläkin, jos ei oleskele vähintään pari kertaa viikossa noin 15-30 minuuttia ulkona auringon ollessa korkeimmillaan. Aurinko on keskikesällä korkeimmillaan Suomessa noin kello 13.20. Uimapuvussa ei ole pakko olla, sillä jo T-paitasillaan ihoa paljastuu auringolle riittävästi. Aurinko kipuaa Suomessa riittäville keskipäiväkorkeuksille huhti-syyskuussa.

Talvella D-vitamiinin saanti jää ravinnosta saatavaksi, mutta noin 80% suomalaisista saa hädin tuskin edes alimitoitettujen suositusten mukaista määrää. Helpoiten D-vitamiininsa voi varmistaa syömällä kapseleita ja kalaa. Kasvirasvalevitteisiin ja maitoon lisätään myös D-vitamiinia, mutta koska viralliset suositukset ovat liian alhaiset, ei pelkästään näihin turvautuminen mitenkään riitä kuin juuri ja juuri riisitaudin ehkäisemiseksi. Vähärasvainen maito on myöskin kyseenalainen D-vitamiinin kannalta jos ruoka on muutenkin rasvaton, koska D-vitamiini tarvitsee rasvaa imeytyäkseen.


D-vitamiinia saa (ylimmässä eniten);

- Valmisteet (luontaistuotekaupoissa on paremmat valmisteet tällä haavaa)
- Ankerias ja nahkiainen (n. 100 grammaa riittää päiväsaantiin)
- Kuha (vähän yli 100 grammaa riittää riittää päiväsaantiin)
- Siika
- Silakka
- Lahna
- Muikku
- Kantarelli
- Lohi (villissä on jopa neljä kertaa enemmän kuin kasvatetussa, mutta villissä voi olla enemmän ympäristömyrkkyjä)
- Kasvirasvalevite (Keiju 70% on ehkä paras näistä, koska ei sisällä mitään epämääräisiä ainesosia)
- Särki
- Mäti (keskiarvo)
- Ahven
- Tonnikala
- Turska
- Kananmunan keltuainen
- Anjovis, eli kilohaili
- Rouskut (sieni)

Lisäksi jotkin kasvikunnan tuotteista tehdyt öljyt ovat hyviä lähteitä D-vitamiinille.

HUS vanhassa artikkelissaan sanoo myös, että broilerin liha sisältäisi D-vitamiinia;
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,3727,3839 "Myös kananmuna ja broilerin liha ovat D-vitamiinin lähteitä." Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 12.07.2006

Luulen että kyseessä on ajatusvirhe, joka johtuu ehkä siitä, että kananpoikien ruokaan on kokeiltu lisätä D-vitamiinia murtumien ehkäisemiseksi;
http://www.wattagnet.com/Poultry_International/4176.html

Jos tästä aiheesta (ja muistakin tietenkin) löytyy lisää tutkimustietoa niin linkkiä kommentteihin kiitos :) Näillä tiedoilla kuitenkaan broilerin lihasta ei pitäisi saada D-vitamiinia.


________
Lähteet;
http://fi.wikipedia.org/wiki/D-vitamiini
http://www.tohtori.fi/?page=6746948&id=3778423
http://www.terveyshymy.fi/artikkelit/d-vitamiinin-puutos-on-suuri-terveysriski
http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2271&fuclass=allspecdiet=noneitems=100from=top&portion=100g&lang=fi
http://www.biovita.fi/uusi/news.php?lang=fi&id=1155
http://www.naturalnews.com/Vitamin_D.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Vitamin_D
https://oa.doria.fi/handle/10024/37651
http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Pohjoisen+aurinko+ei+en%C3%A4%C3%A4+tuota+D-vitamiinia/HS20060925SI1TL02l2j