Hiustenpesua sitruunalla ja laventelilla

Olen koittanut aloittaa shampoottoman elämän liukuvalla siirtymäajalla.

Ensin käytin palashampoota mikä on ainakin typeristä ja tarpeettomista myrkyistä vapaa, ei tuhoa luontoa, ei kerry elimistöön, eikä tee mitään muutakaan ilkeää, eikä jätä muovijätettä! Valitsin kokeiluun kehäkukkashampoon ja olen siihen tyytyväinen. Aluksi se jätti hiukset pestessä tahmaisen tuntuiseksi ja vaahdottaa piti kaksi kertaa. Se oli nopeaa touhua, sillä ohuet karvani eivät paljoa vaadi ainetta, vaikka pitkät ovatkin. Vasta noin kahdennenkymmenennen pesun jälkeen hiukset alkoi jo pestessäkin tuntua vain puhtaannihkeille. Kuivuttuaan hiukset siis olivat alusta pitäen tahmattomat ja puhtaan tuntuiset. Sähköisyyttä ei kehäkukkapalakaan saanut superohuista ja liukkaista karvoistani katoamaan. Ongelma ei tosin ollut kunnolla edes mainittava, koska ajoitin kokeilun kesään.

Siitäpä se pala sitten loppui ja ajattelin kokeilla siirtymistä kokonaan shampoottomaan elämään. Hiukseni ovat siitä vaikeat pitää luonnontilaisena, että ne ovat hyvin ohuet, pitkät, liukkaat, päänmyötäiset ja niitä ei ole määrällä pilattu. Pienikin rasvoittuminen siis näkyy perinteisenä glimppiintymisenä. Saa nähdä, sopiiko shampoottomuus laisinkaan. Pentuna kun korvessa ja tallielämää viettäessä testailin olosuhteiden pakosta ja vähän mielenkiinnostakin, tarvitseeko hiuksia pestä, niin nuo menivät vaan takkuun ja kahdessa viikossakaan ei ollut tapahtunut mitään muuta kuin hiusten likaantumista. Noista kokemuksista ei jäänyt sellaista muistikuvaa, että olisin kokeillut uudestaan ihan vakavissani, eikä se kyllä käynyt sillä tavalla mielessäkään vuosikausiin. Mutta jos kokeilisi nyt ihan oikeissa olosuhteissa ja laittaisi karvat mahdollisesti letille jos sattuu jonnekin rymyämään lähtemään ;)

Kasvattelin kesän mittaan torilta ostettua laventelia parvekkeella ja se antoi sen verran satoa, että saan siitä hiusvettä varmaan jo aika moneen pesukokeiluun. Kokeilin siis pestä glimppiytyvän pääni seuraavanlaisella seoksella;

- noin puoli desiä vettä
- puoli teelusikallista kädellä hienonnettua kuivattua laventelia
- noin puolen sitruunan mehu laiskasti puristeltuna

Lopuksi huuhtelin vielä hiukset runsaalla laventelivedellä jossa oli puoleen litraan haudutettu puoli teelusikallista kädellä hienonnettua kuivattua laventelia. Hieroin sillä kasvotkin ja iho näyttäisi tykkäävän. Myönnän olleeni varsin skeptinen tuleeko pesusta yhtään mitään, mutta kyllä sillä sai hiukset puhtaaksi ja laventeli vielä pehmensi kivasti lopputulosta. Tämä puhtaus ei ole samanlaista sähköistävää puhtautta kuin shampoolla saa aikaan ja vähän päälaen ihoa kipristi myös, mutta puhtaus tuntuu säilyvän pidemmän aikaa. Glimppiletti ei palaa ihan niin salamana, joskaan (ainakin vielä) hiukset eivät näytä keveiltä ja ilmavilta. Aion siis yrittää pitää tätä linjaa nyt jonkun aikaa. Pitää vaan yrittää säästää päänahkaa vähän. harvemmilla pesuilla vai vähemmällä sirtuunalla vai niin ettei pesisi hiusjuurta ollenkaan. Saa nähdä. Hiusjuurta on niin vaikea olla pesemättäkään jos tahtoo kuitenkin pestä sen pahiten glimppiytyneen kohdan.

Se on kuitenkin ainakin varmaa, että mihinkään muovipullohysteriaan en enää palaa, ellei tyhjää pulloa saa käydä täyttämässä jossain.